2014

NARVA  19.4-14

Narvan näyttelyyn lähdettiin kokeilemaan, josko saataisiin cacibia Pojulle, Manu lähti mukaan henkiseksi tueksi.
Laivoissa ei ollut tilaa kun aamulla aikaisin, joten matkaan lähdettiin jo ennen kukonlaulua.

Tallinnassa nopea kauppakäynti ja koirien ulkoilutus ja sitten autonnokka kohti Narvaa.

Ilma oli kauniin keväinen ja kiva oli ajella, emme olleet ennen Narvassa käyneetkään ja maisemat olivat kaikki uusia. 

Iltapäivällä saavuimme hotelliin tosi väsyneinä, huh ja kunnon unoset otettuamme lähdimme ulkoiluttamaan koiria ja autoilemaan kaupungille. Kaupunkia nyt ei voi kovin kauniiksi kehua, korkeita kerrostaloja suurimmaksi osaksi, mutta myös paljon vihreää luontoa löytyi.  Kaupungin erottaa Venäjästä Narva-joki, jonka venäjän puolella näkyi Narvan linna. Kävimme ajelemassa ja katselemassa vastarannalle, vain joki erotti meidät Venäjän puolesta ja näytti ranta olevan tosi taajaan rakennettu.

Aamupäivällä tavarat autoon ja näyttelypaikalle. Tuomarina oli espanjalainen Angel Domech Garach, joka näytti tykkäävän isokokoisista kääpiösnautsereista, joten kovasti jännitti miten käy meille... Sanoin Esalle huvikseni, että jospa mä näytän sulle tällä kerralla miten Cacib voitetaan...nojoo, ihan vitsinä, meidän koirien kanssa kun ei ole mikään itsestään selvää! Mutta kuinkas sitten kävikään, me Pojun kanssa esiinnyttiinkin koko rahan edestä, Poju ei ole mikään helppo esitettävä, osa seisotuksesta onnistui, osa meni aivan pelleilyksi. 

Lopputuloksena oli PU2 ja se CACIB! Junnukoira voitti ja Poju hienosti kakkosena, ei huono tulos, näin ensikertalaisille! 

Manu ei sijoittunut PU-kisassa, mutta oli ROP-vet, ryhmässäkään ei tullut sijoitusta tällä kertaa.

Tallinnassa olimme illalla ja majoituimme halpis-hotelliin, hyvää oli lukittu parkkipaikka, muuten laadusta voi olla montaa mieltä. Aamulla kohti satamaa, aamupala huoltiksella ja tankki täyteen hieman halvempaa bensaa kun meillä.

Takasintulomatkalla poikkesimme Mihalassa kahvilla ja iltapäivällä olimme kotona hyvissä ajoin.

Reissu oli kaikenkaikkiaan onnistunut, cacib saatiin, mitä alunperin toivottiinkin. Ilma oli lämmin ja kaunis, mikäs oli reissatessa.

Vuoden 2014 näyttelyt aloitettiin Tarton KR- näyttelyillä. Matkaan lähdettiin Manun ja Pojun kanssa, tavoitteena oli saada Manulle Eestin vetvalio-arvo ja Pojulle Eestin muotovalio-arvo.

Pe 10.1 Aamusta ajelemaan kohti satamaa ja laivaan kohti Tallinnaa ja Tartoa. Matka sujui ongelmitta ja laivastakin päästiin vihdoin ulos, oli vähän ajosysteemejä muutettu. Tallinnassa oli luntakin, mitä ei meidän koto-Suomessa ole tänä talvena juuri näkynyt. Tie oli paksun loskan peitossa ja rauhallisesti ajelimme kohti Tartoa. Koiratkin nukkuivat lähes koko matkan.

Hotelli löytyi, seinät tuntuivat olevan paperia...no onneksi koirat ei välitä ylimääräisistä äänistä. Yö sujui rauhallisesti ja aamulla ei ollut mitään kiirettä, koska meillä oli arvostelu vasta iltapäivällä. 

Tuomarina oli puolalainen Magdalena Kozlowska. Ensin Poju kehään, tavoitteet täyttyivät ja sertti tuli! Manu seuraavaksi, sitten pu-kehä ja tuomari sanoi, että "minä en nyt tiedä mitä teen.." haki mitan ja mittasi Manun sekä Pojun ( kumpikaan ei ole tätä uutta isoa snautserimallia, vaan alle 50senttisiä molemmat) Manu voitti . Loppujen lopuksi Manu oli vsp ja ropvet. Kauan ei tarvinnut odotella kun isot kehät alkoivat ja Manu pääsi esiintymään bisvet-kehään! Eipä mennyt huonosti vaan erinomaisen hienosti!!

Manu valittiin BIS-VET4 ! Hienolta tuntui, sillä vetskuja oli pitkänmatkaa toistakymmentä ja tuomarikaan ei ollut ennestään tuttu!

Sunnuntaina kehät olikin jo heti aamusta ja samoin tuloksin alkoi sunnuntaipäiväkin. Tuomarina oli Paul Scanlon, joka oli todella tarkka ja koirista tutkittiin ja arvosteltiin joka kohta! Ryhmäkehiin ehdittiin hyvin jäämään ja kylläpä kannatti; 

Manu järjesti oikein jättiyllätyksen! Melkein voitti veteraanit,mutta ei aivan, oli BIS-VET2!!!

Kyllä oli mukava lähteä ajelemaan kohti Tallinnaa. Yöllä kotimaan kamaralle ja loppu lähes 150km rutistus ja kotona väsyneenä, mutta ah..niin onnellisena! Matka suijui hienosti ja toiveet täyttyivät, olo on erittäin tyytyväinen! Eipä tarvi Suomessa sitä viimeistä serttiä hinkata avoimessa luokassa, kun Pojusta tulee tämän matkan jälkeen NELJÄN maan valio !

Tästä alkaakin sitten uudet kisat, kun Pojun tarvitsee saada cacibeja....jospas tuota Manuakin alkaisi käyttämään veteraaniluokassa myös Suomessa....eikös olisikin jo aika kun koira täyttää helmikuussa 10vee!! :)